Lasit värisokeille

Erikoisvalmisteisista laseista apua puna-vihersokeille – linsseillä väriä elämään

Värinäkö on monille ihmisille niin itsestään selvä asia, että sen ei ajatella olevan taito, vaan värien koetaan olevan ulkoisen maailman ominaisuus. Ihmisiä, joilla geneettisen poikkeaman takia ei ole mahdollisuusta aistia kaikkia värejä, voidaan nyt vihdoin auttaa. Colordropin-lasit on päällystetty innovatiivisella monikerroksisella pinnoitteella, jonka avulla voidaan muuttaa silmään tulevan valon värispektriä niin, että poikkeuksellisesti toimivat silmän pigmentit erottavat värit toisistaan paremmin.

Colordrop-lasit pähkinänkuoressa

Jokainen värinäön häiriöistä kärsivä reagoi laseihimme eri tavalla. Vuosien ajan, tavoitteennamme on ollut auttaa kaikkia näkemään värejä monipuolisemmin. 95 % asiakkaistamme raportoi positiivisista vaikutuksista värinäköön. Nyt pystymme valmistamaan lasit myös yksilöllisillä vahvuuksilla.

• Silmälasimme sopivat kaikille, riippumatta siitä oletko aikuinen, lapsi, mies vai nainen. Parhaat tulokset saavutetaan usein vasta noin 3-4 kuukauden käytön jälkeen, jolloin aivot ovat ehtineet uudelleenohjelmoitua näkemään uusia värejä.
• Lasien vaikutus on optimaalisin ulkona kirkkaassa päivänvalossa, jolloin tappisolujen herkkyys on parhaimmillaan.
• Erikoisvalmisteisilla silmälaseilla voidaan lieventää värinäön häiriöiden oireita, mutta ei parantaa itse värisokeutta.
• Erityislasit värisokeille toimivat vastaavalla tavalla kuin aurinkolasit, suodattaen pois tietyt valon taajuudet.
• Lasit toimivat parhaiten puna-viherheikkouteen, sillä suodattamalla tiettyjä punaisen ja vihreän välillä olevia aallonpituuksia, voidaan helpottaa näiden värien erottaminen toisistaan.

Erityislaseilla voidaan vaikuttaa positiivisesti värinäköön

Värinäön ongelmat ovat yleisempiä kuin voisi kuvitella. On tutkittu, että jopa 40 prosenttia puna-viherheikkoudesta kärsivistä ei tiedä puutteellisesta värinäöstään.

Maailmanlaajuisesti puna-viherheikkoudesta kärsii noin 9 prosenttia kaikista miehistä ja 0,8 prosenttia naisista. Huomattavasti harvinaisempia värinäön häiriöitä ovat sini-keltainen tai täydellinen värisokeus.

• Täydellisen värisokeuden esiintyvyys on vain noin 1:100 000.

Värinäön häiriöiden syyt

Värisokeuden syy on useimmiten geneettinen.

• Värisokeudelle tai värinäön puutokselle ei toistaiseksi ole tiedossa olevaa parantavaa hoitoa.

Puna-vihersokeille, Colordropin lasit voivat kuitenkin avata täysin uuden värikkään maailman. Lasien taika piilee kehittelemässämme erikoispinnoitteessa sekä edistyneissä monikerroksisissa suodattimissa.

Vaikka laseilla ei voi korjata virheellisesti toimivia verkkokalvon tappisoluja, niiden avulla pystytään uudelleenohjelmoimaan aivoja tunnistamaan uusia värejä.

Oletko värisokea vai kärsitkö väriheikkoudesta?

Termejä värisokeus ja väriheikkous käytetään usein arkikielessä toistensa synonyymeinä. Erityisesti laajalle levinnyttä puna-viherheikkoutta mielletään yleensä värisokeudeksi, vaikka näiden välillä on merkittäviä eroja. Ihmiset, jotka kärsivät väriheikkoudesta, havaitsevat tiettyjä värejä heikommin tai eivät pysty erottamaan niitä kunnolla muista väreistä. Värinäöstä vastaavat tappisolut eivät puutu, vaan ne toimivat virheellisesti, aiheuttaen ongelmia värien aistimisessa.

Jos toisaalta kärsii värisokeudesta, tiettyjä värejä ei voi nähdä ollenkaan - ne näyttävät harmailta. Värinäön kannalta kriittiset elimet ovat tällöin viallisia. Lisäksi värisokeilla ihmisillä on tyypillisesti korkea valonarkuus ja heikentynyt näöntarkkuus, joka huononee entisestään heikossa valaistuksessa. Värisokeudelle ja väriheikkoudelle on yhteistä, että molemmat johtuvat geneettisesti poikkeamasta. Kyseessä on lähes poikkeuksetta perinnöllinen ja pysyvä tila, joka ei muutu iän myötä.

Värisokeuden eri muodot

Näköhavainto saavutetaan monimutkaisella prosessilla, joka koostuu pääasiassa kolmesta parametrista: valosta, fotoreseptoreista sekä aivoista. Silmän verkkokalvolla on kahdenlaisia fotoreseptoreita: sauvoja ja tappeja. Sauvasolujen avulla erotetaan pääosin kontrasteja, kun taas tappisolut vastaavat värinäöstä. Värinäkö perustuu kolmenlaisiin tappisoluihin, jotka reagoivat eriväriseen valoon: siniseen, vihreään ja punaiseen. Silmiin tulevan valon aallonpituus aktivoi tappisolujen väripigmenttejä, mikä saa aikaan eri värien havaitsemisen aivoissa. Tätä kutsutaan trikromaattiseksi värinäöksi, eli kolmivärinäöksi.

Synnynnäisessä värinäön häiriössä yksi tai useampi tappityyppi puuttuu tai ei toimi kunnolla, mikä aiheuttaa vaikeuksia värien näkemisessä ja erottamisessa. Värisokeuden eri alalajien teknisiä termejä ovat:

• Kaksi toimivaa tappisolua: Dikromatismi (Kaksivärinäkö)
• Yksi toimiva tappisolu: Monokromatismi (Yksivärinäkö)
• Ei yhtään toimivaa tappisolua: Akromatopsia

Akromatopsia eli täydellinen värisokeus on useimmiten perinnöllinen ja sitä esiintyy vain noin kolmella ihmisellä sadastatuhannesta. Henkilö näkee ainoastaan sauvasoluillaan, jotka vastaavat pimeässä näkemisestä. Tästä johtuen henkilö aistii vain harmaan eri sävyjä. Dikromaattinen värinäön heikkous voidaan jaotella kolmeen eri alaryhmään riippuen siitä, mikä kolmesta väriä havainnoivasta tappisolutyypistä puuttuui: protanopia (punasokeus), deuteranopia (vihersokeus) sekä tritanopia (sinisokeus).

Väriheikkouden eri muodot

Jos henkilöllä on puutteellinen kolmivärinäkö, kaikki tappisolut toimivat. Tappien herkkyys on kuitenkin erittäin rajoittunutta, minkä vuoksi värit näyttävät vähemmän värikylläisiltä ja henkilö yleensä sekoittaa värit keskenään. Dikromaattisessa värinäön heikkoudessa henkilöllä on vain kaksi toimivaa tappisolutyyppiä kolmen toimivan tappisolutyypin sijasta. Puna-viherheikkoutta on kahta tyyppiä. Deuteranomalista (viherheikkous) kärsivillä on vaikeuksia vihreän havaitsemisessa, koska vihreää aistivat tappisolut ovat viallisia. Protanomalian (punaheikkous) tapauksessa, punaiset tappisolut eivät toimi kunnolla, mikä aiheuttaa ongelmia punaisen sävyjen havaitsemissa. Tällöin punaisen ja vihreän näkeminen säilyy normaalina. Harvinaisemmassa tritanomaliassa (siniheikkous) siniset tappisolut toimivat puutteellisesti.

Yhteistä kaikille väriheikkouksille on, että verkkokalvolta löytyy kaikki kolme tappisolutyyppiä. Osa niistä toimii virheellisesti, mikä aiheuttaa vaikeuksia erottaa värejä toisistaan. Siitä huolimatta, väriheikkoutta kutsutaan usein värisokeudeksi arkikielessä.

Värisokeuden syyt

Värisokeus esiintyy yleensä syntymästä lähtien, sillä kyseessä on perinnöllinen geneettisestä poikkeamasta johtuva pysyvä tila. Joissakin harvoissa tapauksissa, värisokeus voi myös johtua aivohalvauksesta tai muusta aivovammasta, kasvaimesta tai esim. huumeiden väärinkäytöstä.

Synnynnäinen värisokeus esiintyy aina molemmissa silmissä eikä muutu iän myötä. Usein lievästä värinäön heikkoudesta kärsivä ei ole asiasta tietoinen. Jos on ollut värisokea koko ikänsä, on tottunut näkemään maailman tietynlaisena. Voimakkaamista oireista johtuen, täydellinen värisokeus diagnosoidaan kuitenkin yleensä jo lapsena.

Onko värisokeilla yleensä huonompi näky?

Akromatopsiassa kaikki tappisolut puuttuvat verkkokalvolta kokonaan, jolloin käytössä ovat vain sauvasolut. Tästä johtuen täysin värisokeat henkilöt aistivat vain harmaan eri sävyjä. Silmänpohjan keskellä sijaitsee makula eli keltainen täplä. Se on neulanpään kokoinen ns. tarkan näkemisen alue. Tällä alueella on pääosin värinäöstä vastaavia tappisoluja. 

Tappisolutyyppien puuttuessa, täysin värisokean henkilön näöntarkkuus on yleensä noin 0.1. Lisäksi värisokeat henkilöt kärsivät lisäksi valonarkuudesta sekä nystagmuksesta, eli tahattomasta, nykivästä silmien liikkeestä. Ei-synnynnäisessä värisokeuden tapauksessa tilanne on usein erilainen, sillä toimintahäiriön syy ei johdun silmän rakenteesta, vaan näköimpulssien prosessoinnista aivoissa.

Missä tapauksissa erityislaseista on apua?

Colordropin erikoisvalmisteisilla linsseillä voidaan voimistaa ja kyllästää värejä, joten niiden avulla väriheikkoudesta kärsivä voi nähdä värit monipuolisemmin. Toimiakseen, silmässä on kuitenkin oltava tietty määrä fotoreseptoreita, jotta aivot voivat käsitellä valoärsykkeitä. Tyyppillisesti puna-viherheikkoudesta kärsivillä on vaikeuksia aistia eri punaisen ja vihreän sävyjä. Suodattamalla tiettyjä päällekkäisiä aallonpituuksia, voidaan merkittävästi helpottaa näiden värien erottaminen toisistaan. Näissä tapauksissa Colordropin-laseilla voidaan saavuttaa erinomaisia tuloksia.

• Colordrop-laseilla voidaan tehostaa värikontrasteja, mistä voi olla esimerkiksi liikenteessä suuri apu etenkin puna-viherheikkoudesta kärsiville.

Näin Colordrop-lasit toimivat

Ne näyttävät tavallisilta aurinkolaseilta, mutta myös toimintaperiaatteista löytyy yhtäläisyyksiä:

• Colordrop-linssit suodattavat aurinkolasien tapaan pois tietyt valon taajuudet. 

Mistä taajuuksista on kyse?

Erilaisilla linsseillä voidaan lievittää erityyppisiä värinäön puutteita. Jos esimerkiksi kärsit puna-viherheikkoudesta, voidaan helpottaa näiden värien erottaminen toisistaan suodattamalla tiettyjä punaisen ja vihreän välillä olevia aallonpituuksia. Aivot tottuvat pikku hiljaa uudennäköiseen maailmaan, ja oppivat ajan myötä tunnistamaan ennestään vieraita värejä. Tämä oppimisprosessi jatkuu myös silloin kun laseja ei käytetä.

Kehitämme jatkuvasti linssiteknologiaamme, jotta yhä useampi voisi saada niistä apua. Riippuen diagnoosista ja oireiden vaikeusasteesta, jokainen reagoi kuitenkin laseihimme eri tavalla - vaikutus omalla kohdalla selviää vain kokeilemalla. Hyvin lievään väriheikkouteen sekä täydelliseen värisokeuteen, laseista on harvoin kovin suurta apua. Sen sijaan puna-viherheikkouteen, Colordrop-laseilla voidaan saavuttaa uskomattomia tuloksia. Peräti 95 % asiakkaistamme kertovat näkevänsä värejä huomattavasti paremmin lasiemme avulla!

Mistä löydän laseja värisokeille?

Lasiemme taika piilee uudenlaisissa pinnoitetuissa linsseissä. Voimme valmistaa linssit myös mittatilaustyönä nykyisiin suosikkilaseihin. Näin voit olla varma siitä että lasit sopivat täydellisesti kasvoihisi. Tilaus kannattaa tehdä suoraan henkilökohtaisen silmälasireseptin mukaan. Myös moniteholinssit voidaan käsitellä värinäköä parantavalla pinnoitteella.

Aloita tilausprosessi ottamalla meihin yhteyttä sähköpostitse.

Jotta voit olla täysin varma siitä, minkä tyyppisiä värinäön häiriötä kohdallasi esiintyy, värinäkö on hyvä tarkistaa etukäteen silmälääkärin vastaanotolla. Yleisimmin tämä tehdään nopealla Ishiharan testillä, jossa tutkittavaa pyydetään tunnistamaan ympyröiden sisällä näkyviä numeroita. Näin voidaan räätälöidä juuri sinulle optimaalisesti toimivat linssit.

• Lasiemme mukana toimitetaan kaksi kappaletta Ishiharan testikortteja, joiden avulla näet linssien välittömän vaikutuksen.

Ishihara-testissä, kullakin pyöreällä kortilla on värikkäitä täpliä, jotka muodostavat tietyn numeron riippuen tutkittavan värinäöstä. Numeroiden oikea tunnistaminen edellyttää koko värispektrin näkemistä. Jos alkuperäisen epäilyt värinäön häiriöistä vahvistuu, silmälääkäri pystyy tekemään tarkemmat diagnoosit laajemmilla erityiskokeilla.

Väriaisti pintaa syvemmältä

Värisokeiden lasit ovat vuosikymmenien tutkimustyön huipentuma. Vaikutuksen ymmärtämiseksi on perehdyttävä prosessiin, joilla värikuva muodostuu aivoissa. Ympäristöstä tuleva valo heijastuu silmän takaosassa olevaan verkkokalvoon muodostaen kuvan ympäristöstä aistisolujen avulla. Silmiin tulevan valon aallonpituus aktivoi tappisolujen väripigmenttejä, mikä saa aikaan eri värien havaitsemisen aivoissa. Värit normaalisti näkevällä on kolmenlaisia tappisoluja, joista kukin laji vastaa tietyn värialueen näkemisestä:

• S-tappisolut – Lyhyet aaltopituudet sinisen näkemiseen.
• M-tappisolut – Keskipitkät aaltopituudet vihreän näkemiseen.
• L-tappisolut – Pitkät aaltopituudet punaisen näkemiseen.

Rodopsiini eli sauvasolujen näköpurppura koostuu opsiini-proteiinista ja siihen kiinnittyneestä valoherkästä 11-cis-retinaalista. Tappisoluissa on kussakin yhtä pigmenttiä, joka koostuu retinaalista ja opsiinista. Värierottelukyky perustuu solujen sisältämien pigmenttien energiatiloihin.

Miksi puna-viherheikkoudesta kärsii pääosin miehet?

Vastaus on suhteellisen yksinkertainen: Näköpigmenttigeenit sijaitsevat X-kromosomissa, joita miehillä on vain yksi. Naisilla toinen X-kromosomi paikkaa toisen virhettä. Miehen opsiinigeenissä esiintyvää mutaatiota ei voi paikata, ja tästä syystä johtuen värinäön ovat huomattavasti yleisempiä miehillä.

Värinäön häiriöt voivat rajoittaa elämää ja aiheuttaa huomattavia ongelmia esimerkiksi liikenteessä. Monissa ammateissa vaaditaan täydellistä värinäköä, eivätkä värisokeat tai henkilöt, joilla on värinäön ongelmia, sovellu tiettyihin tehtäviin. Vaikka värien hahmottamiseen voi saada apua meidän erikoisvalmisteisista laseista, monet ammattikunnat eivät valitettavasti hyväksy niitä.

Väriheikkoudesta kärsivälle, laseistamme voi siitä huolimatta olla paljon iloa ja hyötyä jokapäiväisessä elämässä. Ruoanlaitto, muoti, sisustus ja kuvataide avartuu aivan uudella tavalla, kun maailma näyttääkin hetkessä kaikki värinsä. Liikenteessä voi kokea olonsa turvallisemmaksi, kun liikennemerkit on helpompi tunnistaa. Luonnon väririkkauden kokonaisvaltainen aistiminen voi jo itsessään parantaa elämänlaatua. Uuden väripaletin näkeminen ensimmäistä kertaa on monille hyvin tunteikas hetki.

Maailma on näkemisen arvoinen – kun olet kerran kokeillut lasejamme, et enää halua kulkea ilman niitä.